Seuran vuosikokous 18.4.2024
Tervetuloa Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous järjestettiin torstaina 18.4.2024 klo 18:00-20:00 Tieteiden talolla.
Vuosikokousesitelmän piti Afrikan tutkimuksen professori Friederike Lüpke (Helsingin yliopisto).
Esitelmän kuvaus:
West African grassroots multilingualisms: lessons in conviviality for inclusive multilingual societies and education institutions
In this talk, I approach multilingualism through the lens of conviviality, or living with and appreciating difference. I argue that mainstream thinking of multilingualism takes sameness, or living without difference, as monolingual individuals in monolingual societies, as an explicit or implicit baseline. I describe how such perspectives come about through a process of Othering multilinguals and multilingualism and explore how such Othering can be overcome through convivial perspectives on society, language and education reflected in communicative practice.
Monissa länsiafrikkalaisissa yhteiskunnissa, ihmiset puhuvat monia kieliä ja oppivat uusia kieliä koko elämän ajan. Niitä kieliä ei voi oppia kielikursseilla, vaan vain vuorovaikutuksessa. Tutkijana ja kokemusasiantuntijana olen oivaltanut, että ystävällisyys ja avoimuus ihmisiä kohtaan, joita ei nähdä samanlaisina, helpottavat kielenoppijoiden kotoutumisessa Länsi-Afrikassa. Ne tarkoittavat, että koko yhteiskunta osallistuu kotoutumiseen, esimerkiksi auttamalla uusia jäseniä saamaan kielen kuntoon.
Tilanne on siksi globaalin pohjoisen maiden kielenopetusmallin vastakohta. Globaalisessa pohjoisessa liä opetetaan luokkahuoneissa eikä niiden ulkopuolella. Vastuu kielenoppimisesta on opetusministeriöllä, erikoisopettajilla ja opiskelijoilla, ei yhteiskunnalla. Kuten näkyy Suomessa, jossa suurin osa kielenoppijoista epäonnistuu ja keskeyttää suomen oppimisen, tämä malli ei toimi ollenkaan maahanmuuttajien integraatiossa. Tämä on erittäin tärkeää yliopistossa, jossa kansainvälinen henkilöstö ei nykyään kohtaa suomea juuri ollenkaan.
Not only in Finland, but also in West Africa, conviviality stays at the door of formal education institutions, which globally constitute the least convivial speech settings. There is a growing urgeny to open them to wider societal practices and enable more inclusive and multilingual participation. In this talk, I illustrate the potential and challenges of convivial practice through using English, my main academic working language, alongside and in translanguaging with Finnish, a language that I am still learning.
Tieteiden yön työpaja: Kirjoitusjärjestelmien synty
25.1.2024 17:00-18:30 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 207, 2. krs
Tapahtumakuvaus: ”Tässä työpajassa pääset tutustumaan kahteen maailman vanhimmista kirjoitusjärjestelmistä: mesopotamialaiseen nuolenpääkirjoitukseen ja egyptiläisiin hieroglyfeihin! Muinaisessa Mesopotamiassa eli nykyisen Irakin alueella noin 3000 eaa. kehittynyt nuolenpääkirjoitus levisi vuosisatojen mittaan laajalti Lähi-itään. Samaan aikaan Egyptissä keksittiin oma erillinen kirjoitusjärjestelmä, hieroglyfit, joka tunnetaan kiehtovasta kuvastostaan.
Työpajassa pääset kirjoittamaan saveen kuten muinaiset sumerilaiset ja babylonialaiset aikanaan kirjoittivat, tai voit tehdä itsellesi papyruskirjanmerkin hieroglyfein nimikoituna. Opi kirjoittamaan nimesi tai kopioi kotiin viemiseksi vaikkapa sumerilainen sananlasku, joka säilyy seuraavat vuosituhannet. Paja sopii kaikenikäisille, kunhan osallistuja on jollakin kielellä kirjoitustaitoinen. Työpajaan voi osallistua mihin aikaan vaan sen ollessa käynnissä.”
Järjestäjät: Suomen Itämainen Seura ja Suomen Egyptologinen Seura
Yleisöluento: Saunakulttuuri Japanissa
FM Eetu-Antti Hartikainen luennoi aiheesta Saunakulttuuri Japanissa Tieteiden talossa 11.12.2023.
Luennon kuvaus:
“Japanin viimeaikaisen saunabuumin mittakaava on ollut massiivinen verrattuna aikaisempiin saunaan liittyviin kehityskulkuihin maassa. Vaikka buumi on tuonut valtavasti uusia kulttuurisia vaikutteita japanilaisen saunomisen piiriin, ovat varsinkin sen sosiaaliset piirteet jääneet vähäiselle huomiolle akateemisessa tutkimuksessa. Tällä luennolla esittelen japanilaista saunakulttuuria keskittyen saunaharrastajien sauna-aktiviteetteihin, joista käytetään japaniksi myös nimitystä sakatsu (サ活).
Luento pohjautuu pitkälti keväällä 2023 julkaisemaani maisterintutkielmaan, jossa tutkin saunaintoilijoiden välillä tapahtuvaa sosiaalista erottelua sekä jaettuja arvomaailmoja. Käyttämäni data koostuu 67 teemahaastattelusta ympäri Japania. Rakennan aiempien tutkimustulosteni päälle myös uutta tietoa eritoten matkailututkimuksen puolelta, pyrkien antamaan yleistajuisen ja kokonaisvaltaisen kuvan japanilaisen saunaharrastuksen luonteesta.”
Eetu-Antti Hartikainen on ”tutkimusopiskelija” (kenkyūsei) Hokkaidon yliopistolla Japanissa. Hän työstää tällä hetkellä väitöskirjan tutkimussuunnitelmaa, jossa tarkastellaan japanilaisten saunalaitosten käytäntöjä ja niihin liittyviä arvoja saunaturismin näkökulmasta. Opintojen lisäksi Eetu-Antti työskentelee vientipäällikkönä saunojen vientikauppaan erikoistuneella Arctinar Oy:llä. Maisterin- ja kandidaatintutkinnot hän on suorittanut Helsingin yliopistolla Aasian tutkimuksesta.
Julkistamistilaisuus: Buddhalaisuus Suomessa
Buddhalaisuus Suomessa -teoksen julkistamistilaisuus järjestettiin keskiviikkona 7.6. klo 17-19 Tieteiden talossa Helsingissä (Sali 207, Kirkkokatu 6). Toimittajien ja kirjan julkaisevan Suomen Itämaisen Seuran Lotta Aunion lisäksi tilaisuudessa puhuivat uskontoa ja maahanmuuttoa tutkinut Svenska social- och kommunalhögskolanin rehtori Tuomas Martikainen.
Teoksen toimittajien FT Mitra Härkösen ja FT Johannes Cairnsin lisäksi kirjoittajakaartiin kuuluu joukko muita buddhalaisuuden tutkijoita sekä lukuisia buddhalaisuuden kokemusasiantuntijoita.
Kannen kuva: taiteilija Mikko Ijäs
Teosta myy Tiedekirja
Seuran vuosikokous 30.3.2023
Seuran vuosikokous järjestettiin hybridimuotoisena Tieteiden talolla ja Zoom-videopuhelusovelluksessa 30.3. klo 18:00. Kokous alkoi Saana Svärdin esitelmällä “Digitaaliset menetelmät muinaisen Lähi-idän tutkimuksessa”.
Tieteiden yön 12.1.2023 työpaja: Tutustu Intian kieliin ja muinaisen Lähi-idän nuolenpääkirjoitukseen
Avoin yleisöluento – Dr. Wang Zi: From community building to questions of wellbeing: Chinese and Japanese-speaking migrant groups in Germany.
Tieteiden talo (sali 207), Kirkkokatu 6, Helsinki
To 10.11.2022 klo 17.30-19.00
Vieraileva tutkija Dr. Wang Zi (Horizon 2020 Marie Curie Fellow, Institut national des langues et civilisations orientales, Paris) piti luennon otsikolla ”From community building to questions of wellbeing: Chinese and Japanese-speaking migrant groups in Germany”.
Suomen itämaisen Seuran vuosikokous 27.4.2022
Seuran vuosikokous järjestettiin keskiviikkona 27.4. Vuosikokouspuhujana on Irina Piippo:
Suomalaisten luokkahuoneiden monikielisyyttä tutkimassa
Esitelmässäni tarkastelen, mitä annettavaa arabian kielen sosiolingvistillä on suomalaisten luokkahuoneiden monikielisyyden tutkimukseen.
Irina Piippo on arabian puhekielen tutkija ja sosiolingvisti, joka päivätöikseen johtaa Beirutissa sijaitsevaa Suomen Lähi-idän instituuttia.
Suomen Itämaisen Seuran ylimääräinen yhdistyksen kokous 15.12.2021
Seuran hallitus kutsuu kokoon ylimääräisen yhdistyksen kokouksen keskiviikkona 15.12. klo 13.30-13.50.
Kokouksessa valitaan uusi pöytäkirjantarkastaja toisen vuosikokouksen pöytäkirjantarkastajan tilalle, sillä toinen alkuperäisistä pöytäkirjantarkastajista on estynyt.
Ilmoittaudu osallistumaan kokoukseen sihteerille sihteeri at suomenitamainenseura.org 14.12 mennessä saadaksesi Zoom-linkin ja ohjeet kokoukseen liittymiseen. Kokous on avoin kaikille Seuran jäsenille.
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 13.4.2021
Seuran vuosikokous 2021 järjestettiin etäyhteyksin tiistaina 13.4. Vuosikokousesitelmä alkoi klo 17.00 ja kokous klo 18.00.
Professori Taneli Kukkonen: Globaalifilosofia ja arabialainen filosofia
Akateemisessa kulttuurien tutkimuksessa on jo pitkään vaadittu luopumista eurosentrisistä ajatustottumuksista ja historiankirjoituksesta. Muutoksen tuulet ovat vihdoin tavoittaneet myös filosofian oppialan. Filosofian laitokset ympäri maailmaa rekrytoivat juuri nyt kilpaa asiantuntijoita, joiden tutkimus keskittyy länsimaiden ulkopuoliseen filosofiaan. Mutta miksi arabialais-islamilainen filosofia jää niin usein syrjään uutta, globaalia filosofian historiaa hahmoteltaessa? Taustalla piilevään tarinaan sisältyy yllättäviä opetuksia.
Taneli Kukkonen on filosofian professori ja entinen humanististen ja taideaineiden dekaani New York University Abu Dhabissa. Hän on julkaissut laajasti arabialaisen ja kreikkalaisen filosofian aiheista.
Esitelmä oli avoin kaikille kiinnostuneille, ja vuosikokous avoin kaikille Seuran jäsenille sekä jäsenhakijoille.
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 28.5.2020
Vuosikokous järjestetään poikkeuksellisesti etäkokouksena videopuheluitse. Kokous pidetään torstaina 28.5. klo 15.00 Zoom-ohjelmalla.
Varsinaisia vuosikokousesitelmiä ei ole, mutta vuonna 2019 Seuralta matka-apurahaa saanut HuK Miriam Huovila kertoo apurahalla toteuttamastaan tutkimuksesta Libanonin kurdeista toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.
Ilmoittaudu kokoukseen sihteerille sihteeri at suomenitamainenseura.org 27.5. mennessä saadaksesi Zoom-linkin ja ohjeet kokoukseen liittymiseen. Kokous on avoin kaikille Seuran jäsenille sekä jäsenhakijoille.
Avoin yleisöluento 20.2.2020: Challenges and Complications of Ainu Representation
Hokkaidon yliopiston professori Jeffry Gayman luennoi aiheesta ”Challenges and Complications of Ainu Representation: Indigenous Research Ethics, Ainu Diversity and the (non?) Participation of the Ainu in the Tokyo Olympic Ceremonies”. Suomen Itämaisen Seuran järjestämä vierailuluento pidetään torstaina 20.2. klo 16.15-18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 309. Luento on avoin kaikille kiinnostuneille!
Tutkijat kenttätöissä maailmalla -pienoisesitelmät Tieteiden yössä 16.1.2020
Suomen Itämainen Seura järjestää kahden lyhytesitelmän kokonaisuuden, jossa pureudutaan siihen, millaisia ovat nykyajan tutkimusmatkat.Tohtorikoulutettava Stephan Schulz kertoo kokemuksisaan lingvistisistä kenttätöistä Etelä-Afrikassa ja vuoden 2019 matka-apurahaa Seuralta saanut HuK Iida Huitula arkeologisista kaivauksista Israelissa. Näiden esimerkkien kautta esitellään sitä, millaista on nykyajan kenttätutkimus kaukana kotoa.
Nationalismi kielikoulutuksessa ja kielipolitiikassa -seminaari 15.11.2019
Järjestäjät: FT Mikko Viitamäki ja dos. Riikka Länsisalmi
Seminaarin esitelmät valottavat yhteiskunnallisten ja poliittisten päätösten ja agendojen vaikutusta kieleen, kielipolitiikkaan ja kielikoulutukseen. Kieli ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen ilmiö, joka kehittyy omien, luonnonlakeja muistuttavien lainalaisuuksiensa mukaan. Päinvastoin, kieltä on muokattu ja muutettu hyvin aktiivisesti. Kielen roolia 1800- ja 1900-luvun nationalistisissa liikkeissä on tutkittu laajalti, mutta mikä on kielen merkitys nykyisissä nationalistisissa diskursseissa ja agendoissa? Miten kielten hierarkia ja status määrittyvät nykymaailmassa ja sovelletaanko kansallisvaltioaatteen terminologiaa ja käsitteitä yhä tai jälleen kielikoulutuspolitiikassa? Onko esimerkiksi oppimateriaalien välittämä kuva kieleen liittyvästä kulttuurista virallisen valtiollisen politiikan mukaista ja määrittyykö kielellinen asiantuntijuus, ”oikeanlainen” kielitaito ja kieleen liittyvä kulttuurinen konteksti siten kyseisen valtion omaisuudeksi? Kukin puhuja käsittelee kielen ja nationalismin suhdetta yhden tai useamman kielen tai valtion tapauksessa ja nostaa esiin yhtäältä erilaisia kehityskulkuja, toisaalta keskinäisiä samankaltaisuuksia.
Ohjelma
8.45 Aamukahvi
9.15 Johdanto – nationalismi ja kielen opettaminen / Mikko Viitamäki
9.40 Nationalismi ja suomen kieli / Pirkko Nuolijärvi
10.05 Kielipolitiikka viittomakielisen silmin / Juhana Salonen (video)
10.30 Kielet ja nationalismi Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa / Lotta Aunio
10.55 Tauko
11.05 Nationalismia ja nykyhepreaa: israelilaiset oppikirjat suomalaisessa opetuksessa / Riikka Tuori
11.30 Arabia koulukielenä –esimerkkitapauksina Marokko ja Egypti /Sylvia Akar
11.55 Äidinkielen opetuksesta Bosnia-Hertsegovinassa / Johanna Virkkula
12.20 Tulevaisuuden yhteiskunta ”Society 5.0” – japaninopetuksen kahdet kasvot Japanissa / Riikka Länsisalmi
Seminaari on saanut tukea Helsingin yliopiston Tulevaisuusrahastolta ja Suomen Itämaiselta Seuralta.
Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlaseminaari 17.5.2019
Suomen Itämainen Seura, Helsingin yliopisto ja Japanin Suomen
suurlähetystö järjestävät perjantaina 17.5.2019 Tieteiden talolla
(Kirkkokatu 6) seminaarin, joka juhlistaa Suomen ja Japanin välisten diplomaattisuhteiden 100-vuotista historiaa. Maailmalla tunnettu tiedemies, tutkimusmatkailija ja diplomaatti G. J. Ramstedt aloitti Helsingin yliopistossa professorina toimiessaan japanin kielen opetuksen vuonna 1938. Sittemmin japanin opetus on jatkunut 1950-lukua lukuun ottamatta Helsingissä kaikilla vuosikymmenillä laajentuen myöhemmin myös Aasian, Itä-Aasian ja Japanin tutkimukseen.
Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!
Esitelmiä kuullaan kahdessa paralleerisessiossa Tieteiden talon
saleissa 309 ja 312. Seminaarin kielet ovat suomi ja japani (ei
tulkkausta).
Alla seminaarin ohjelma; sen voi halutessaan lukea myös pdf-muodossa tämän linkin takaa.
フィンランド・日本外交関係樹立100周年記念セミナーのプログラム（日本語で）
Sessio A sekä yhteiset osuudet salissa 309
Sessio B salissa 312
9.00-9.15: Aloitussanat, sekä tervehdykset Japanin
Suomen-suurlähettiläs Takashi Muratalta ja Helsingin yliopiston kansleri
Kaarle Hämeriltä
9.15–10.15 Heini Korhonen: Suomi-Japani-suhteiden EU-ulottuvuus
10.15–10.30 Tauko
10.30–11.10 Esitelmät 1:
A) Olavi K. Fält: Suomen ja Japanin suhteet suurvaltapolitiikan pyörteissä 1931–1957
B) Mariya Aida Niendorf （ナインドルフ会田真理矢）: 湯気の中へ、非日常の世界へ： 通過儀礼としてのフィンランドのサウナと日本の風呂
11.10–11.50 Esitelmät 2:
A) Erja Kettunen-Matilainen: Suomen ja Japanin välinen kauppa: vapaakauppasopimusten ja yritysten sijainnin vaikuttavuus
B) Ritva Kylli: ”Näitä herkkuja ei länsimaalaisen
suinkaan tarvitse sohia suuhunsa puikoilla” – ruokailuvälineet
suomalaisten ja japanilaisten kohtaamisissa 1919–2019
11.50–12.30 Esitelmät 3:
A) Ritva Larva: Suomen ja Japanin välinen tieteellisten kirjojen vaihto 1950-luvun alussa
B) Pirjo-Riitta Kuusikko: Japanilaista kirjallisuutta suomeksi jo yli sata vuotta – katsaus suomennostyön historiaan ja sen välittämään Japani-kuvaan
12.30–13.30 Lounastauko (omakustanteinen lounas)
13.30–14.10 Esitelmät 4:
A) Chiharu Inaba (稲葉千晴）: 20世紀前半の日本・フィンランド関係：日露戦争から第二次世界大戦まで
B) Lasse Lehtonen: Sata vuotta Suomen ja Japanin musiikillisia suhteita
14.10–14.50 Esitelmät 5:
A) Yoshimi Ogawa (小川誉子美): 日本におけるフィンランド:1950年代を中心に
B) Eija Niskanen: Muumit – Suomen ja Japanin suhteiden ”pandadiplomaatit”
14.50–15.10 Tauko
15.10–15.50 Esitelmät 6:
A) Tero Salomaa: Suomen Luterilaisen Evankeliyhdistyksen Japani-kokoelmat
B) Jari Tuominen & Alexandre Ryzhkov-Shukumine: Taido Suomessa – 46 vuotta yhteistyötä
15.55–16.30 Päätössanat ja loppukeskustelu
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 17.4.2019
Tervetuloa Suomen Itämaisen Seuran vuosikokoukseen keskiviikkona 17.4. Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) saliin 404.
Esitelmä klo 17.30
Vuosikokous klo 18.30
Tervetuloa kuuntelemaan vuosikokousesitelmänä TT Tero Alstolan esitelmää aiheesta Maahanmuutto ja pakkosiirtolaisuus muinaisessa Lähi-idässä. Esitelmätilaisuus on kaikille avoin, ja sitä seuraavaan
varsinaiseen vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Seuran jäsenet. Tilaisuuden Facebook-tapahtuma löytyy osoitteesta
https://www.facebook.com/events/396952587771507/
Avoin yleisöluento 27.2.: Respecting History in Everyday Life: The Case of Omiyage
(Lecture is in English, more information in English below)
Tieteiden talo (sali 312), Kirkkokatu 6, Helsinki
Klo 17.30-20
Nyky-Japanin tutkimuksen professori, tohtori Katarzyna J. Cwiertka
Leidenin yliopistosta pitää keskiviikkona 27. helmikuuta yleisöluennon Japanin tuliaiskulttuurista. Omiyage eli tuliainen (yleensä: ruokatuliainen) on japanilaiselle tärkeä osa mitä tahansa matkaa. Cwiertka käsittelee luennollaaan historian muokkaamista
kulutustuotteiksi: paikallisia erikoisuuksia (meibutsu) ja syötäviä
omiyage-tuliaisia markkinoidaan usein tiiviillä yhteydellä historiaan, vaikka todellisuudessa esimerkiksi niin kutsuttu perinteinen japanilainen washoku-ruokakulttuuri on varsin keinotekoinen luomus.
Luento alkaa klo 18.00, sitä ennen klo 17.30 on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Luennon kieli on englanti, ja se on Suomen Itämaisen Seuran järjestämä.
Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tilaisuuden Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/375068626622677/
– – – – –
Tieteiden talo / House of Science and Letters (room 312), Kirkkokatu 6, Helsinki
From 17.30 to 20
Dr. Katarzyna J. Cwiertka, Professor of Modern Japan Studies at
Leiden University, the Netherlands, will give a public lecture on
Wednesday February 27th on the topic of souvenir culture in Japan. In Japan, omiyage, (food) souvenir, is an integral part of any trip,
domestic or international. In her talk Cwiertka discusses how history is reshaped into consumable products for public enjoyment: gastronomic meibutsu (famous products) and edible omiyage (souvenirs) are marketed through bogus connections with historical personages and events. Such branding processes, including the manipulation of historical facts, have been central also in the promotion of washoku as Japanese culinary heritage.
The lecture starts at 18:00. Prior to the lecture coffee is served at 17:30. The language of the lecture is English. This event is organised by the Finnish Oriental Society.
The lecture is open for anyone interested, but we would kindly ask you to send an email to Aino Haavisto, the secretary of the Society, beforehand (aino.r.haavisto(at) helsinki.fi) so that we know how many people are coming.
Facebook event: https://www.facebook.com/events/375068626622677/
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 11.4.2018
Tervetuloa Suomen Itämaisen Seuran vuosikokoukseen keskiviikkona
11.4. Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) saliin 312. Tilaisuus
alkaa klo 17 ja vuosikokous klo 18.30.
Vuosikokousesitelmät tarjoavat ajankohtaisia näkökulmia
Etelä-Aasiaan: puhujina toimivat Etelä-Aasian tutkimuksen
apulaisprofessori Xenia Zeiler otsikolla “Indian Digital Culture as
Research Field: Relevance, Methods, and Case Studies”, FM Hanna Mannila
otsikolla “Perinteisiä guruja ja nykyaikaisia tanssitaiteilijoita –
intialainen kathak-tanssiperinne muutoksessa” ja yliopistonlehtori Mikko
Viitamäki otsikolla “Suufit ja uskonnollinen radikalismi nykypäivän
Pakistanissa”.
__________
Welcome to the annual meeting of the Finnish Oriental Society on
11th April at Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), in room 312.
Presentations start at 17 and the annual meeting at 18.30.
Theme of the presentations this year is modern South Asia. Speakers
and their topics are: associate professor Xenia Zeiler: “Indian Digital
Culture as Research Field: Relevance, Methods, and Case Studies”, MA
Hanna Mannila: “Perinteisiä guruja ja nykyaikaisia tanssitaiteilijoita –
intialainen kathak-tanssiperinne muutoksessa” (in Finnish) and
university lecturer Mikko Viitamäki: “Suufit ja uskonnollinen
radikalismi nykypäivän Pakistanissa” (in Finnish).
Sata vuotta Suomen ja Itämaiden suhteita – Seuran satavuotisjuhlaseminaari
Tervetuloa Suomen Itämaisen Seuran 100-vuotisjuhlaseminaariin!
Suomen Itämainen Seura (Finska Orientsällskapet) (SIS)
on perustettu joulukuussa 1917 edistämään itämaiden kulttuurien
tutkimusta ja tuntemusta Suomessa. Seura juhlii satavuotista taivaltaan
yleisölle avoimen, kaksiosaisen juhlaseminaarin muodossa torstaina
30.11.2017.
Seminaarin akateeminen osuus klo 10–13 Tieteiden talolla (Kirkkokatu
6) pohtii sitä, miten nk. “Itämaat” ovat näkyneet Suomessa. Miten niitä
on tutkittu, ja miten tutkimus on vaikuttanut vallitseviin käsityksiin
Aasiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Illan osuudessa klo 17–19
Tiedekulmassa esitellään, miten Itämaat ovat näkyneet ja näkyvät
Suomessa erityisesti kulttuurin kentällä. Illan mittaan kuljetaan
Itä-Aasiasta Intian ja Lähi-idän kautta Suomeen.
Aamupäivä
10–13 Tieteiden talolla (sali 404), Kirkkokatu 6, Helsinki
10.00 dosentti Saana Svärd kertoo Suomen Itämaisen Seuran historiasta
10.15 professori Hannu Juusola: “Keskustelu, jota ei ollut: Orientalismi Suomessa”
Professori Juusola pohtii orientalismikritiikin vähäisyyttä Suomessa ja
suomalaisen orientalismin luonnetta erityisesti Lähi-idän
perspektiivistä.
Kahvitauko 11.00–11.30
11.30 professori Elina Oinas: Westermarckin divaanilta suomalaisiin ripulimatkaajiin: suomalaisen Afrikka-tutkimuksen rikas kirjo
12.15–13 dosentti Seija Jalagin: Nousevan auringon valo Suomessa: Japani eksotiikkana ja työmaana
Ilta
17–19 Tiedekulman Lounge, Yliopistonkatu 4, Helsinki
17.00 FM Annika Vellonen: Itä-Aasian matkailun trendit ennen ja nyt – miten suomalainen turisti ja kohteet ovat muuttuneet?
70-luvulla suomalainen matkusti ensimmäisten joukossa maailmalle
avautuneeseen Kiinaan ihmettelemään merkkikoukeroita ja palatsiaarteita,
mutta nykypäivän matkaaja vaatii Japanissa teeseremonian salojen
avaamista ja haluaa oppia Etelä-Koreassa muutakin kuin niemimaan
sotaisan historian.
17.30 FM Matti Rautaniemi: Jooga Suomessa
18.15 dosentti Olli Löytty: Irakilainen alibaba ryövää Franz Kafkan – eli Hassan Blasim ja muita itämaisia vieraita Suomen kirjallisuudessa
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 5.4.2017
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous pidetään keskiviikkona 5.4. Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 309 klo 19.
Kokousta ennen järjestetään samassa paikassa klo 17:30 kaikille
avoin esitelmätilaisuus Japanin tutkimuksesta Suomessa. Puhujina ovat FM
Pirjo-Riitta Kuusikko aiheenaan “Uusi japani-suomi sanakirja” sekä FM
Ritva Larva-Salonen aiheenaan “Suomalaisen japanologian historia”.
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 16.3.2016
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokouksen yhteydessä keskiviikkona
16.3. järjestetään esitelmätilaisuus Euroopan ulkopuolisten kielten
opetuksesta Suomessa otsikolla “Kieli solmussa? – arabian, heprean,
hindin ja japanin opetus Suomessa”. Puhujina ovat yliopistonlehtori
Sylvia Akar (arabia), yliopistonlehtori Riikka Tuori (heprea),
yliopistonlehtori Mikko Viitamäki (hindi) sekä HuK Niina Väisänen
(japani).
Tilaisuus alkaa klo 18:00 ja se järjestetään Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 404.
Tervetuloa!
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 25.3.2015
Seuran hallitus on vuoden ensimmäisessä kokouksessaan kutsunut
koolle Seuran vuosikokouksen. Vuosikokous järjestetään keskiviikkona
25.3. klo 18.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6).
Tilaisuus alkaa kolmella kenttätyöskentelyä käsittelevällä
esitelmällä. Puhujina ovat FM Teemu Naarajärvi: “Tutkimuksen tekemisestä
Kiinassa”, FM Stephan Schulz: “Ensikertalaisena Etelä-Afrikassa:
Fonologisia kenttätöitä Mpumalangan ja Gautengin provinsseissa” ja HuK
Suvi Valsta: “Tunnelmia HALS-kenttämatkalta Sahalinilta ja Hokkaidolta”.
Tervetuloa!
Suomen Itämaisen Seuran vuosikokous 11.3.2014
Suomen Itämaisen Seuran sääntömääräinen vuosikokous järjestetään
11.3. klo 18.00 Tieteiden talon (Kirkkokatu 6) salissa 312. Tilaisuus
alkaa esitelmätilaisuudella, jossa kuullaan kolme esitelmää elokuvasta.
Puhujina ovat yo-leht. Sylvia Akar: ”Idhak Karkar – naurua kyynelten
läpi egyptiläisessä elokuvassa”, FM Jenni Peisa: ”Elokuva Kiinassa” ja
PhD Katriina Ranne: ”Vaihtoehtoinen seksuaalisuus afrikkalaisessa
elokuvassa: Surrender ja Karmen Geï”.
Jäsenet, jotka eivät pääse osallistumaan vuosikokoukseen, voivat
tutustua Seuran vuoden 2013 toimintakertomukseen Seuran verkkosivuilla
pian kokouksen jälkeen.
Kuningattaria ja ylimysnaisia Egyptissä, Assyriassa ja Roomassa
Suomen Itämainen Seura, Historiallinen yhdistys, Suomen
Egyptologinen Seura ja Suomen Lähi-idän instituutin ystävät järjestävät
esitelmätilaisuuden
“Kuningattaria ja ylimysnaisia: Naisten vallankäyttöä muinaisessa Egyptissä, Assyriassa ja Roomassa”
Maanantaina 6. toukokuuta, klo 18.00-20.00
Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), sali 104
Puhujina:
FT Marja-Leena Hänninen: “Keisari Augustuksen perheen naiset”
FT Saana Svärd: “Assyrian palatsien naisjohtajat”
Dos. Jaana Toivari-Viitala “Faraon naiset”
Seuran jäsenet ja muut kiinnostuneet lämpimästi tervetuloa!