{"id":115,"date":"2019-08-16T13:01:04","date_gmt":"2019-08-16T13:01:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/?page_id=115"},"modified":"2024-10-29T09:55:41","modified_gmt":"2024-10-29T09:55:41","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"<p>Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 7.12.1917 \u2013 kuusi arvokasta herraa kokoontui Tieteellisten Seurain talolle neuvottelemaan siit\u00e4, olisiko tarpeellista perustaa \u201dit\u00e4maiden tutkimusta harrastava seura\u201d. Aloitteentekij\u00e4n\u00e4 oli toiminut tohtori <strong>Harri Holma<\/strong> ja puhetta johti professori <strong>Knut Tallqvist<\/strong>; nelj\u00e4 muuta olivat professori <strong>G. J. Ramstedt<\/strong> sek\u00e4 tohtorit <strong>Uno Holmberg<\/strong> (sittemmin <strong>Harva<\/strong>), <strong>U. T. Sirelius<\/strong> ja <strong>A. M. Tallgren<\/strong>. Pohdinnan seurauksena jo 18.12.1917 samaan paikkaan kokoontui 20 henkil\u00f6\u00e4 perustamaan <em>Suomen It\u00e4maista Seuraa<\/em>.<\/p>\n<p>Seura ei kuitenkaan syntynyt tyhj\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hankkeen varsinaisen puuha\u00admiehen, Harri Holman, aivoituksista. Seuran historiaa<br>\nkartoittaessamme joudumme nimitt\u00e4in siirtym\u00e4\u00e4n ajassa taaksep\u00e4in aina 1. helmikuuta 1893, jolloin silloinen dosentti Knut Tallqvist perusti 12 muun paikalla olleen henkil\u00f6n kanssa yhdistyksen, joka kantoi nime\u00e4 <em>Seemil\u00e4inen yhdistys<\/em>, ja joka toimi aina <em>Suomen It\u00e4maisen Seuran<\/em> perusta\u00admiseen asti vuonna 1917. Moni <em>Suomen It\u00e4maisessa Seurassa<\/em> my\u00f6hemmin toiminut nimi vilahtelee my\u00f6s <em>Seemil\u00e4isen yhdistyksen<\/em> p\u00f6yt\u00e4kirjoissa \u2013 mm. <strong>Harry Hellman<\/strong> (sittemmin <strong>Holma<\/strong>), <strong>A. F. Puukko<\/strong>, <strong>O. J. Tallgren<\/strong> (sittemmin <strong>Tuulio<\/strong>), <strong>Aapeli Saarisalo<\/strong>, <strong>Edvard Stenij<\/strong> ja <strong>Arthur Hjelt<\/strong>.<\/p>\n<p><em>Seemil\u00e4inen yhdistys<\/em> edelsi <em>Suomen It\u00e4maista Seuraa<\/em> my\u00f6s siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 se vietti vuosikokoustaan ja -juhlaansa <strong>Georg August Wallinin<\/strong> syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 24. lokakuuta \u2013 tapa, jota <em>Suomen It\u00e4mainen Seura<\/em> jatkoi aina vuoteen 1969 asti.<\/p>\n<p>Suomalainen it\u00e4maiden tutkimus on perinteisesti niitt\u00e4nyt mainetta popularisoinnil\u00adlaan ja nimenomaan seuran kaksi pitk\u00e4aikaista esimiest\u00e4, <strong>Knut Tallqvist<\/strong> ja <strong>Armas Salonen<\/strong>, jotka yht\u00e4jaksoisesti luotsasivat seuraa sen viisikymment\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta \u2013 Tallqvist vuoteen 1949 ja Salonen siit\u00e4 vuoteen 1967 asti \u2013 ovat tunnettuja t\u00e4ll\u00e4 saralla. Seurassa pidettyjen esitelmien lis\u00e4ksi seuran kansantajuinen (nyky\u00e4\u00e4n suomenkielinen) julkaisusarja on ollut keskeinen kanava t\u00e4lle toiminnalle. <em>Suomen It\u00e4mainen Seura<\/em> on alusta l\u00e4htien kantanut my\u00f6s nime\u00e4 <em>Finska Orient\u00ads\u00e4llskapet<\/em>, ja vastaavassa kansantajuisessa (nyky\u00e4\u00e4n ruotsinkielisess\u00e4) sarjassa on ilmestynyt my\u00f6s ruotsiksi kirjoitettuja teoksia.<\/p>\n<p>Esitelmien ja populaarijulkaisujen mahdollisen hauskuuden ja kiinnostavuuden ei kuitenkaan pid\u00e4 antaa h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tosiseikkaa, ett\u00e4 seuran keskeisin toimintamuoto ja sen olemassaolon perusta on ollut tieteellinen julkaisutoiminta. Tieteellinen julkaisusarja <strong><em>Studia Orientalia<\/em><\/strong> on ollut t\u00e4rkein, joskaan ei ainoa, kanava suomalaisen it\u00e4maiden tutkimuksen kehitykselle ja kansainv\u00e4listymiselle. Sarjan perustaminen oli seuran selke\u00e4 tavoite jo alusta pit\u00e4en, mutta vasta 1925 se oli taloudellisesti mahdollista. 2000-luvulle tultaessa <em>Studia Orientalian<\/em> niteit\u00e4 on ilmestynyt jo toistasataa.<\/p>\n\n\n<h2>Kunniaj\u00e4senet<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomen It\u00e4maisen Seuran nime\u00e4m\u00e4t kunniaj\u00e4senet:<\/p>\n\n\n\n<p>Aalto, Pentti 1980\u20131998 (valinta\u2013kuolinvuosi)<br>Donner, Joachim Otto Evert 1940\u20131942<br>Hal\u00e9n, Harry 2020\u2013<br>Harviainen, Tapani 2020\u20132024<br>Hedin, Sven 1951\u20131952<br>Holma, Harri 1953\u20131954<br>Janhunen, Juha 2020\u2013<br>Mannerheim, C.G.E. 1920\u20131951<br>Palva, Heikki 2005\u20132022<br>Parpola, Asko 2020\u2013<br>Puukko, A.F. 1954<br>R\u00e4s\u00e4nen, Martti 1959\u20131976<br>Saarisalo, Aapeli 1973\u20131986<br>Salonen, Armas 1967\u20131981\u00a0(kunniaesimies)<br>\u00d6hrnberg, Kaj 2020\u2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen itsen\u00e4isyytt\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 7.12.1917 \u2013 kuusi arvokasta herraa kokoontui Tieteellisten Seurain talolle neuvottelemaan siit\u00e4, olisiko tarpeellista perustaa \u201dit\u00e4maiden tutkimusta harrastava seura\u201d. Aloitteentekij\u00e4n\u00e4 oli toiminut tohtori Harri Holma ja puhetta johti professori Knut Tallqvist; nelj\u00e4 muuta olivat professori G. J. Ramstedt sek\u00e4 tohtorit Uno Holmberg (sittemmin Harva), U. T. Sirelius ja A. M. Tallgren. &hellip; <a href=\"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/historia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Historia&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/115"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/115\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":398,"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/115\/revisions\/398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenitamainenseura.org\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}